- Tietoja
Kaikki eivät pidä koirista. Minä pidän, oikeastaan rakastan – ainakin näitä kahta, jotka kuuluvat perheeseemme. Ihmisen ja koiran yhteiselo on alkanut tuhansia vuosia sitten. Koira on harmaasuden (Canis lupus) kesy, jalostettu muoto (Canis lupus familiaris). Koira on ihmisen kesyttämistä eläimistä vanhin, koira on ihmisen ihan ensimmäinen seuralaislaji. Tutkijat löytävät edelleen yhä vanhempia todisteita koiran ja ihmisen yhteisestä historiasta.
Molemmat, sekä koira että ihminen, hyötyivät toisistaan. Kun ihminen alkoi rakentaa pysyvämpiä asumuksia, uskaltautuivat kesyimmät sudet lähemmäs ihmistä ruuan toivossa. Ihminen oivalsi, että valitsemalla susien joukosta kesyimmät, saatiin jalostettua yksilöitä, jotka alkoivat toimia ihmisen rinnalla, apuna monenlaisissa tilanteissa. Alkuun nämä koirat toimivat vahteina ja hälyttivät, jos kylää uhkasi vaara. Myöhemmin koiran tehtävät yhteiskunnassamme ovat monipuolistuneet ja ymmärrämme tänä päivänä yhä enemmän koirien älykkyydestä ja kyvyistä toimia yhteiskunnassamme.
Suurin osa koirista elää tavallisen kotikoiran elämää, ollen osa perhettä. Osa harrastaa aktiivisesti koiran kanssa, esimerkiksi agilityä. Ja kaikki koiran omistajat saavat nauttia ulkoilusta ja oleilusta oman lemmikin seurassa. Koiran tiedetään lisäävän ihmisen hyvinvointia, laskevan verenpainetta ja koiran silittäminen saa ”onnellisuushormonin” määrän kasvamaan.
Myös monella ikäihmisellä on seuranaan oma rakas koira. Koirat elävät keskimäärin 8-14 vuotta ja joskus käy niin, että ihmisen ikääntyminen tai sairaudet heikentävät mahdollisuuksia pitää huolta lemmikistä. Me haluamme olla avuksi myös tässä: palveluihimme kuuluu huolenpito myös asiakkaan lemmikistä. Trimmaamme, leikkaamme kynnet, pesemme turkin puhtaaksi ja tietenkin myös ulkoilutamme. Pidetään hyvää huolta rakkaista nelijalkaisista perheenjäsenistä!
- Tietoja
Asiakaspalvelu on varmasti asia, josta meillä jokaisella on edes jonkinlaista kokemusta ja suurimmalla osalla myös mielipide, joko hyvästä tai ei niin hyvästä palvelusta. Elämämme aikana käytämme paljon erilaisia palveluja ja kohtaamme paljon erilaisia asiakaspalvelutilanteita. Niinkin arkinen asia kuin lähikaupassa käynti sisältää asiakkaan ja asiakaspalvelijan kohtaamisen. Aika usein nämä tilanteet sujuvat mutkattomasti, sujuvasti ja rutiinilla. Mutta jos esimerkiksi asiakkaan odotukset ja toteutunut palvelu eivät lainkaan kohtaa, syntyy helposti pitkäksi aikaa mieleenpainuva kokemus. Usein juuri negatiivinen kokemus aiheuttaa suurimpia tunteita: pettymystä, ärtymystä, suuttumista ja kokemuksesta saatetaan kertoa ”varoittavana esimerkkinä” muille. Joskus voikin olla hyvä kertoa muille kokemuksestaan, mutta yleensä palaute olisi tärkeintä antaa suoraan palveluntarjoajalle mahdollistaen näin kehittymisen parempaan suuntaan.
Positiivista, kiittävää, jopa kehuvaa palautetta on yllättävän vaikean tuntuista antaa, liekö se osana suomalaista tapaa, että ”vaatimattomuus on hyve” ja, että ”arvonsa mies ansaitsee, vaan ei ylistystä”. Ennen vanhaan uskottiin, että kehuminen tekee ihmisestä laiskan ja ylpeän. Nykyään onneksi tiedetään, että kannustamalla, kehumalla ja kiittämällä saamme aikaan paljon hyvää.
Itse ajattelen usein, että huono asiakaspalvelu vie saman ajan kuin hyvä asiakaspalvelu eli ainakaan kiire ei saisi olla syynä siihen, että kohtaamme ihmisen esimerkiksi välinpitämättömästi tai tylysti. Työssämme kotipalvelussa haluamme aina olla aidosti läsnä, kysyä mitä kuuluu ja syventyä kuuntelemaan vastausta. Ja vaikka olisimme asiakkaan luona tekemässä esimerkiksi säännöllistä siivousta, ei se ole este samalla jutella, vaihtaa kuulumisia, kysyä missä kaikessa voimme olla avuksi ja ennen kaikkea kohdata toinen ihminen ystävällisesti ja kunnioittavasti, välittäen.
- Tietoja
Ihminen on keksijä. Siitä asti kun ihminen on asustanut maapallolla, on ihminen keksinyt ja kehittänyt asioita, työkaluja, välineitä, joilla on vaikutusta siihen miten me elämme. Monet entisaikojen keksinnöt tuntuvat meistä todellakin ”entisiltä”, mutta toisaalta valtava määrä aikoja sitten kehitetyistä asioista on edelleen käytössä, kuten vaikka auto ja lentokone, muuttuneena toki ja onneksi myös turvallisempana.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana digitalisaatio on ottanut isoja harppauksia ja erilaisista sähköisistä kanavista on tullut meille arkipäivää. Monet julkiset palvelut ovat nykyään ajasta ja paikasta riippumattomia ja usein sähköinen asiointi on se nopein tapa hoitaa esim. viranomaisasioita. Kuulosta hienolta ja helpolta, eikö vain? Vai onko asia sittenkään pelkästään positiivisia ajatuksia herättävä? Meitä ihmisiä on montaa eri sukupolvea, olemme eri ikäisiä ja meillä on erilaisia tarpeita, erilaisia resursseja. Osalle meistä luonnistuu esimerkiksi yhteydenotto digitaaliseen sotekeskukseen ihan tuosta vain ja muutamassa hetkessä on vaikkapa reseptin uusintapyyntö lähetetty tai saatu hoito-ohjeet flunssaan. Mutta täytyisi muistaa, että kaikki meistä eivät ole ”syntyneet kännykkä kädessä”. Osa ikäihmisistä on taitavia internetin maailmassa, osa ei edes omista älykännykkää tai tietokonetta. Kaikki ovat kuitenkin yhtä oikeutettuja saamaan hyvää hoitoa ja terveyspalveluja. Päätöksenteossa ei saisi liikaa nojautua vain sähköisiin palveluihin ja tarjota digiä ratkaisuksi vaikkapa hoitojonoihin. Ei voida myöskään olettaa, että jokaisella seniorikansalaisella on se auttava omainen, joka neuvoo digiasioissa.
Paluuta entiseen en haikaile, emme voi palata paperisiin arkistoihin tai konekirjoitukseen. Mutta toivoisin malttia päättäjiltä ja ennen kaikkea huomioon ottamista. Meillä täytyy olla sähköisten palvelukanavien ohella mahdollisuus saada sujuvasti puhelimen päähän oikea ihminen, jolta saa neuvoja ja apua. Nykyään valitettavasti puhelinasiointi on hidasta ja päädyt kuuntelemaan yhtä ja samaa jonotusmusiikkia minuuttikaupalla…